− Meille oli tulossa venäläinen opettajaryhmä täydennyskoulutukseen. Oppilaitoksella vain ei ollut lupaa siirtää rahaa tilille, joten he toivat meille 10 000 euroa paperipussissa, kertoo johtaja Mervi Jansson koulutuskuntayhtymä Omniasta.
Tapaus kuvaa, millaisessa maastossa koulutusviennin edistäjät tarpovat. Tahtoa on, mutta toimintaympäristö tuo haasteita.
− Koulutusviennistä on puhuttu viisi vuotta, mutta keskustelu on kilpistynyt korkeakouluihin ja muuttunut lukukausimaksuväännöksi, vaikka se on vain osa totuutta. Muu koulutussektori on unohdettu − myös lainsäädäntötyössä, Jansson sanoo.
Turhan vaatimattomat suomalaiset
Koulutusvienti sinänsä on yksinkertainen asia: myydään omaa osaamista ulkomaille ja pannaan sille hintalappu. Toisin kuin kansainvälisissä koulutushankkeissa, koulutusviennissä ei voi käyttää julkista rahoitusta.
− Kaikki kulut on katettava, ja viivan allekin on jäätävä jotain. Suomalaiset vain ovat liian vaatimattomia hinnoittelemaan palveluitaan.
Mervi Jansson edistää ammatillisen koulutuksen vientiä.
Janssonin mukaan Opetushallituksessa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä on ymmärretty ammatillisen koulutuksen viennin mahdollisuudet. Vuoden alusta myönnettiin rahoitus kansalliselle kehityshankkeelle, jossa mallinnetaan tulevaisuuden osaamisliiketoiminnan muotoja.
− Maailmalla arvostetaan suomalaisten kykyä lokalisoida koulutuksia ja konsultoivaa palvelumyyntiosaamista.
Omnian strategiassa koulutusvienti on ollut vuodesta 2013 lähtien. Paljon on asian eteen tehtykin, kuten viety yrittäjyyskasvatusta Tunisiaan, kehitetty koulutusjärjestelmää Kosovossa ja ammatillista koulutusta Egyptissä.
Vapaan sivistystyön vientipotentiaali
Omaehtoisen aikuiskoulutuksen vientiponnistelut ovat vasta alkutekijöissään. Mervi Jansson uskoo, että markkinaa riittää sillekin. Omniassakin toimii vapaan sivistystyön oppilaitos, Espoon työväenopisto.
− Vapaa sivistystyö ja ammatillinen koulutus tukevat toisiaan. Rajapinnat ulkomailla ovat erilaisia, eikä siksi kannata siiloutua omiin sektoreihin vaan miettiä asiakkaan kannalta, millaista osaamista on tarjota ja miten se paketoidaan, Jansson sanoo.
Hän lisää, että ensin pitää vain uudistaa tilauskoulutuksen lainsäädäntö, jotta eri sektorit saavat tasaveroiset mahdollisuudet tehdä koulutusvientiä. Lisäksi tarvitaan kattava kansallinen koulutusvientistrategia.
− Kun markkinat avautuvat, kannattaa mennä asiantuntijuus edellä, verkostoissa. Kumppanuudet ovat järkevät tapa lähteä liikkeelle jo kustannustenkin takia.
The post Aikuiskoulutuksella intoa koulutusvientiin appeared first on Souli.
