− Leenasta olen aina saanut hyvän pohdiskelutoverin mihin tahansa kysymykseen. Leena on harkitseva, suunnitelmallinen, ja olen ottanut opikseni hänen kokemuksen tuomasta rauhallisesta työotteesta, kuvailee kehittämispäällikkö Tytti Pantsar yhteisiä vuosia suunnittelija Leena Saloheimon kanssa.
Toveruus alkoi viitisentoista vuotta sitten, kun Saloheimo tuli työhaastatteluun silloiseen Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestöön. Hän oli juuri valmistunut maisteriksi aikuiskasvatustiede pääaineenaan ja jättänyt taakseen parinkymmenen vuoden mittaisen uran kotiteollisuusopettajana.
Työn ydin kestää aikaa
Saloheimon vapaan sivistystyön uralla toimintaympäristö on ollut myllerryksessä milloin kuntaliitosten, milloin lakiuudistusten tai kehittämishankkeiden vuoksi. Työnantajallakin, sivistysjärjestöjen edunvalvojalla, on nykyään kompakti nimi: Vapaa Sivistystyö.
Myllerryksistä huolimatta työn tavoite on ennallaan. Alaa pitää kehittää ja sen etua pitää valvoa, jotta oppimisen tasa-arvo, vapaan sivistystyön perusarvo, säilyy. Koulutusleikkausten puristuksessa eläville oppilaitoksille haaste on yhä kiperämpi.
Leena Saloheimon työssä alan kehittäminen ja edunvalvonta ovat viime vuosina tarkoittaneet muun muassa kestävän kehityksen edistämistä, kansainvälisten yhteyksien virittämistä, osallistumista Aikuiskasvatus-tiedelehden toimittamiseen sekä kolmen yliopiston yhteisen Sivistystyön vapaus ja vastuu -tutkimusohjelman koordinointia. Työn tuloksista ovat Soulinkin lukijat saaneet nauttia Tiede tulee kotiin -sarjassa.
Tutkittu tieto vakuuttaa
Edunvalvojajärjestön puheenjohtaja Aaro Harju kiittelee erityisesti kollegansa vapaasta sivistystyöstä tekemiä selvityksiä, joista tuorein koskee vapaata sivistystyötä maahanmuuttajien kotouttajana. Sen mukaan vapaa sivistystyö tavoitti vuonna 2014 vähintään 52 000 maahanmuuttajaa, joista noin 30 000 opiskeli varsinaisessa maahanmuuttajakoulutuksessa.
− Ilman selvitystä emme tietäisi, miten merkittävä maahanmuuttajien kouluttaja vapaa sivistystyö on. On ihan eri asia mennä puhumaan päättäjille, kun voimme vedota mutun sijaan tutkittuun tietoon, Harju sanoo.
Leena Saloheimo aikoo työnantajansa iloksi pitää tutkijan kynänsä vastakin terävänä. Sukututkimuksen, kädentaitojen ja vapaaehtoistyön rinnalla etenee työ, jonka aihe on mitä akuutein.
− Valmistelen Vapaan Sivistystyön tilauksesta selvitystä vapaan sivistystyön oppilaitosfuusioista muutaman mallin pohjalta. Tuloksia on määrä saada vuoden loppuun mennessä, hän kertoo.
Kuva: Terhi Kouvo
Aiemmin Soulissa:
- VST tukee kouluttajan kansainvälistymistä
- Hallitus: Vapaa sivistystyö kotouttaa kulttuurienvälisyydellä
- Vapaa sivistystyö kotouttaa oppijalähtöisesti
- Kotouttajat saivat uusia suuntaviivoja
- Yhä useampi oppilaitos valitsee kestävän kehityksen
- Selvitys: Vapaa sivistystyö kotouttaa tehokkaasti
- Selvitys: Opintoseteliä todella tarvitaan
The post Leena Saloheimo: ”Selvityksiä syntyy vastakin” appeared first on Souli.
