Sivistysjärjestöt korostavat kuntavaaleissa vapaan sivistystyön luomaa sosiaalista pääomaa: Omaehtoinen opiskelu lisää tietojen ja taitojen lisäksi terveyttä, hyvinvointia ja viihtymistä omassa kotikunnassa. Aktiivinen kansalaisuus on aktiivista kuntalaisuutta.
− Tähtäämme siihen, että vapaa sivistystyö otetaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa myös tulevaisuudessa, jotta vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on mahdollisuus tuottaa laadukkaita ja monipuolisia koulutuspalveluja kuntalaisille. Ennen muuta tämä tarkoittaa rahallista tukea oppilaitosten toimintaan, Vapaan sivistystyön (VST) puheenjohtaja Aaro Harju tiivistää viestin keskiviikkona julkaistujen vaaliteesien viestin.
VST arvioi, että kuntien rooli sivistystyön toteuttajana ja vaalijana korostuu nykyisestään sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen eli soten myötä.
Kansalaisopistojen side kuntiin tiivis
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on tuoreimpien tilastojen mukaan 308, ja niiden siteet kuntiin vaihtelevat oppilaitosmuodoittain.
Vaaliteesit
- Sivistystyö on osa kunnan hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tapahtuva omaehtoinen opiskelu lisää ihmisten tietotaitoa, terveyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja viihtymistä omassa kotikunnassa. Siksi on tärkeää turvata vapaan sivistystyön koulutus- ja kulttuuripalvelut myös taloudellisesti haastavina aikoina.
- Vapaan sivistystyön oppilaitokset edistävät aktiivista ja demokraattista kansalaisuutta sekä tekevät monipuolista työtä maahanmuuttajien parissa. Näille opinnoille on lisääntyvästi kysyntää tulevina vuosina.
- Sosiaali- ja terveystoimen uudistus korostaa kunnan roolia opetuksen toteuttajana ja sivistystyön vaalijana. Vapaa sivistystyö on olennainen osa tätä sivistystyön kokonaisuutta.
Tiiviimmiin kuntiin ovat sidoksissa kansalaisopistot, joista valtaosa on kuntien ylläpitämiä. Opistoja on 185.
− Kansalaisopisto on kuntalaisten korkealle arvostama palvelu ja kuntayhteistyö meille tärkeää. Kansalaisopistot valmistelevat omia kunnallisvaalitavoitteita, jotka hyväksytään viimeistään joulukuussa Kansalaisopistojen liiton hallituksen kokouksessa, projektikoordinaattori Lauramaija Hurme kertoo.
Väljin side kuntahallintoon on opintokeskuksilla, jotka ovat yksityisiä.
− Jäsenjärjestöistämme tosin osa saa rahoitusta kunnilta. Korostaisimme vielä erikseen järjestöjen tuomaa sosiaalista pääomaa, opintokeskusten yhdistysten puheenjohtaja Merja Hanhela sanoo.
Kansanopistot tarkkoina uudistuksessa
Suomen Kansanopistoyhdistys allekirjoittaa edunvalvojan teesit. Yhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas pitää tärkeänä yhteyksien luomista vaaleissa valittaviin kuntapoliitikkoihin, sillä isot asiat etenevät parhaiten yhteisymmärryksessä.
Alkavan kunnallisvaalikauden iso haaste on se, miten koulutuksen käy, kun hallintoa maakunnallistetaan.
− Monialaisina oppilaitoksina kansanopistot joutuvat olemaan tarkkana ja yhteydessä maakunnan hallintoon varmistaakseen toimintakykynsä omassa kotimaakunnassaan, Ojakangas sanoo.
Kuva: Terhi Kouvo
The post Sivistysjärjestöt naulasivat vaaliteesinsä appeared first on Souli.
